Pallontallaajat.net
Valikko

Täsmävinkkejä Jenkkeihin roadtripin hengessä

Kirjailen tämän postauksen siinä järjestyksessä kuin me sen ajoimme ja kirjailen täsmävinkkejä jenkkeihin – itärannikolle. Tiiviimmän katsauksen löydät täältä.

Boston (Hull) – Yale – Milford – New Haven

Koska USA:n suurkaupungit, kuten Boston, ovat kalliihkoja paikkoja majoittua (helposti 150-200e /yö), niin suosittelen Airbnb koluamisen lisäksi hyppäämään pois kaupungin keskustasta, mikäli se reissullasi on järkevää. Me ajoimme vuokra-autolla lentokentältä suoraan Hull, Nantasket nimiseen paikkaan meren rannalle pikkukylään. Ja mikä sympaattinen rannikkokylä se olikaan! Hyvää ruokaa ja ihania maisemia niin lenkkeilyyn kuin autolla kurvailuun. Nantasket Beach Resort 93e/yö.

Vaikka Bostonin kaupunkikin on ihana, ja siellä on myös Harvard, jonka campus-alueella kannattaa käydä viettämässä tunti jos toinenkin, niin Bostonin ympäristö on täynnä Täydelliset Naiset-tyyppisiä omia Wisteria Laneja. Harvardista lisää viimeisenä, sillä jätimme sen koluamisen lähtöä edeltävälle päivälle.

Bostonin alueella on myös keskikokoinen Boston Outlet, jos shoppailu kiinnostaa.
Eläininnokkaille tiedoksi, että Cape Codista pääsee valaidenbongausretkille

Bostonista ajoimme Milfordiin, jossa kävimme päiväretkellä ajelemassa Yalen campuksella. Ja mikä ihana alue se olikaan! Olisin halunnut napata New Havenista lautan ja ajaa Long Islandin läpi (tiedäthän, Montauk, Hamptons jne.), mutta järjen ääni ehdotti, että jos jätetään ne kokonaan toiseen reissuun, ottaen huomioon että lauttamatka maksaa ~50 euroa ja koukkaus pidentää matkaa useita tunteja. Hilton Garden Inn, Milfor 92e/yö

Suffern – Atlantic City – Philadelphia

Joten New Havenin alueelta siirryttiin Sufferniin, eli ajoimme aivan Manhattanin yläpuolelta. Ruuhkat eivät kuitenkaan olleet holtittomia. Sen sijaan liikenteessä vilahteli upeita autoja, Maserateja ja Rolls Royseja tämän tästä.

Suffern oli tukikohta vain ja ainoastaan valtavaa Woodburyn Outletkylää ja merkkituotteiden alennuksia varten. Kävimme keväällä 2017 kyseisessä valtavassa outletkylässä bussikuljetuksella Manhattanilta ja koska näin vuotta myöhemmin oli syytä päästä täsmäshoppaamaan vaatekaappiin lisäyksiä, niin majoitumme lähistölle hotelliin yhdeksi yöksi. Crowne Plaza Suffern, 112e/yö

Suffernista ajettiin suoraan Atlantic Cityyn. Tässä vaiheessa ajokilometrejä oli kertynyt noin 700. Atlantic City ei sitten todellakaan ole Las Vegas. AC:ssä on 4 kasinohotellia ja rannan Boardwalk. Atlantic Cityn Ceasar’s Palace ei ollut lähelläkään sitä loisteliaisuutta, mitä Las Vegasin vastaava. Näin “Spring cleaning”-viikon ympärillä off seasonilla väkeä, ja siten myös avonaisia putiikkeja, oli hyvin maltillisesti. Siitä huolimatta saatiin “upea” huone, jossa oli täysin näköestetty ikkuna. Ihmettelin asiaa, ja kun tuuletusikkunan avasi, selvis miksi näin. “näköala” olisi ollut huoltokujalle, eli seinään ja ilmastointilaitteisiin jne. Cesar’s Palace 82e/yö.

Hiljaiset viikot tekivät myös sen, että Atlantic City Jokes Comedy Club järjesti standuppia jossa oli todella hyviä koomikkoja, kuten Zach Picker  ja Clipperman, sekä illan juontaja Petey Rancel. Lippujen hinnat olivat puoleenhintaan, eli kokonaista 10 euroa per hlö.

Atlantic City / Ocean City täynnä tyhjää

Boardwalkilla tuuli

Ceasar’s Palacen kasinolta

Abseconin majakka, joka on New Jerseyn korkein majakka kokonaisessa 52 m korkeudessaan. Majakka oli luonnollisesti kiinni koko visiittimme, koska kevätsiivous.

Historian havinaa Boardwalkilla

Parasta Atlantic Cityssä standupin lisäksi oli Boarwalk, joka tosin oli tuulinen ja kylmä vierailumme aikaan, sekä Salt Water Taffy, eli toffeekarkki. Ympäristössä kannatti jälleen käydä ajelulla. Ocean Cityn puoli rannikolla oli kuin autiokaupunki. Sieltä olisi varmasti löytynyt hyviä Airbnb-kämppiä järkevällä hinnalla, sillä missään ei ollut ketään. Mutta nättiä oli, ai että. 3 yötä Atlantic Cityssä oli kyllä vallan tarpeeksi. Vähempikin olisi riittänyt.

Takana Atlantti, edessä Boardwalk


Philadelphiassa vietettiin yksi yö. Atlantic Citystä ajoi Phillyyn tuossa tuokiossa, joten ehdittiin päivällä käydä tarkistamassa Rockyn portaat ja illaksi suunnattiin Wells Fargo Centeriin katsomaan Stanley Cup-meiningit. Kotijoukkue Philadelphia Flyers otti nenilleen naapurikylän Pittsburgh Penguinsiltä. Liputhan maksavat helposti alkaen 120 euroa, joten yllätyksenä tuli, että kolmannen erän alussa hallista oli 1/3 lähtenyt koteihinsa. Kymmenen minuuttia myöhemmin jo puolet oli kaikonnut. Se siitä myötä ja vastamäessä-kannustushengestä.

Philadelphia Rockyn portailta

Kesken kaiken tyhjentynyt katsomo

New York – Vermont – Boston – Harvard

Seuraavana päivänä ajettiin puolehkoon väliin matkalla Vermontin osavaltioon, eli pysähdyttiin New Yorkin osavaltion pääkaupunki Albanyn viereen. Siellä olisi ympäristössä ruokaa, kulttuuria, luontoa ja vaikka mitä, mutta oltiin myöhään perillä ja keskityttiin ruokaan ja löhöilyyn.

Löhöilyn päätteeksi jatkettiin kohti Vermontin osavaltiota. Kirjoittelin Vermontista jo oman postauksensa, jonka voi lukea täältä. Lyhyestä virsi kaunis: Vermon oli aivan ihana. Niin majatalo, vuoret, lenkkimaisemat, vaahterasiirappilla maustetut ruuat ja juomat, kuin tietysti Ben & Jerryn tehdaskin. DoubleTree by Hilton, Burlington 119e/yö. Butler House, Stowe 78e/yö.

Kolme yötä ladattiin reissuakkuja Stowessa, jonka jälkeen palasimme Bostonin suunnille. Vietimme toiseksi viimeisen päivän Harvardin tiluksia kierrellen. Kuvailin kirsikankukkia vanhoja rakennuksia vasten ja löntystelimme ympäriinsä. Piipahdimme metrolla myös Bostonin keskustan suunnilla. Harvardissa kannattaa ottaa opastettu kierros. Me emme ottaneet, mutta opas olis vienyt paikkoihin, joihin emme muutoin päässeet ja sen avulla olisi varmasti paremmin päässyt kiinni campuksen tarinaan.

Ostettiin miehen kanssa turistikaupasta samanlaiset Harvard-hupparit. Tietenkin.

 

Kokonaisuudessaan vuokra-autolla huristellessa ajokilometrejä kertyi 15 päivän aikana noin 2700. Bensaan meni kuitenkin vain noin 130 euroa.

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

6 Kommentit

  • Vastaa Ansku BCN 8.7.2018 17:17

    Kiinnostava reitti! Olemme alustavasti suunnitelleet pidempää reissua ensi kesälle Yhdysvaltoihin. Tällä hetkellä länsirannikko on vahvempi ehdokas – meillä on siellä kavereita – mutta minua kiinnostaisi kovasti myös itärannikko, etenkin Vermontin seutu. Lentokin olisi lyhyempi :). Kunhan tässä selvitään tästä kesästä, pitää alkaa tosissaan tekemään budjettia ja suunnitelmia!

    • Vastaa Maisu 10.7.2018 15:51

      Länsirannikko on myös aivan omaa luokkaansa. Ensimmäinen Jenkkien reissuni kesti reilut 4 viikkoa ja toteutin sen niin, että lensin Helsingistä San Franciscoon. Ajeltiin alas Losiin ja San Diegoon ja sieltä Las Vegasiin. Vegasista lennettiin Miamiin ja lopulta New Yorkista kotiin. Se oli aikaeron kannalta järkevä suunnitelma. Muutamaa vuotta myöhemmin palasin länsirannikkolle ja kävin edellisten lisäksi mm. Grand Canyonilla ja Salton Sean suunnilla – kannatti!

  • Vastaa Pirkko / Meriharakka 11.7.2018 09:37

    Bostonin ja Harvardin seutuja lukuunottamatta tuntemattomampaa Amerikkaa meikäläiselle. Roadtripit eivät oikein ole meidän juttumme, autosta on kuitenkin aina vähän stressiä ja pitkien matkojen istuminen paikallaan on vähän no no – paitsi nyt tietysti pakkohan sitä lennoillakin hetki on istua 🙂
    Kiva kuitenkin lukea, että ihmiset koluavat Yhdysvaltoja New Yorkin ulkopuolellakin, tuntuu vähän hassulta, että jotkut käyvät siellä monen monta kertaa, mutta muu maa jää kokonaan näkemättä.

    • Vastaa Maisu 11.7.2018 10:14

      Olen aivan samaa mieltä siitä, että mitä sitä samaan kohteeseen kerta toisensa jälkeen menemään, jos ympärillä on muitakin huikeita vaihtoehtoja. Mutta automatkailu, ai että, nautin vauhdilla vaihtuvista maisemista ja rennonletkeästä oleilusta, kunhan ajoneuvo on tarpeeksi tilava. Silti, teidän blogia on aivan ihana lukea juurikin siksi, että siellä on vastapainoa niin klassisille kohteille kuin roadtripeillekin.

  • Vastaa Ne Tammelat 12.7.2018 11:26

    Bensa on kyllä ihanan halpaa tuossa maassa ja kannustaa roadtrippailuun! Paljon hienoja paikkoja ehditte koluta läpi. Amerikassa riittää ihmeteltävää kyllä ihan loputtomiin. Itse vietin yhden päivän tuolla Woodburyssä vasten tahtoani kun laskettelusuunnitelmat menivät reisille. Sain tuhlattua huimat 30 euroa kahteen Calvin Kleinin paitaan. Ei ollut mun juttu yhtään sellainen shoppailuhel**paikka 🙂

    • Vastaa Maisu 12.7.2018 13:01

      En itsekään kannusta shoppailumaniaan ja kertakäyttökulttuuriin. Sen lisäksi inhottaa suuret väenpaljoudet, joten voin hyvin ymmärtää miksi Woodbury on toisille kauhistus. Pidin aktiivisesti mielessä, että mitä vähemmän shoppaat, sitä enemmän reissaat. 🙂

    Jätä vastaus